La 23.6.12 Kotimatka

Aamulla herättiin tuntia ennen kellonsoittoa, olimme vissiiin molemmat nukkuneet vähän huonosti. Tehtiin aamutoimet ihan rauhassa ja mentiin sitten aamupalalle. Aamupalalla Noelle ja Hayley keräsivät kaikilta 10€/nessu Fionan ja Francescon kiitoslahjoihin, jotka päätimme antaa viimeisellä tapaamisella aamupalan jälkeen. Käytiin vielä ostamassa matkaevästä paikallisesta leipomosta ja sitten mentiin asunnolle pakkaamaan loppuun. Klo 9.30 tavattiin porukalla viimeisen kerran Pippon talon edessä, otettiin vikat ryhmäkuvat ja annettiin Francescolle ja Fionalle kiitoskortit & rahalahjat kaikilta meiltä. Lisäksi mulla ja Tiinalla oli kortti & suklaalevy Pippon perheelle, ja avantouintikortit + Muumipappa- ja Niiskuneiti-pyyhkeet Francescolle ja Fionalle. Vaikuttivat ilahtuneilta lahjoistaan, ja valitettavasti meidän lahjat vähän varasti shown niiltä yhteislahjoilta. Sitten oppaat lähtivät Laran, Shanen, Hayleyn ja Noellen kanssa kävelylle ylös vuorille, meidän muiden lähtiessä keräämään kamppeemme ja suuntaamaan lauttarantaan.

Pippo maistelee Fazun suklaata

Viimeinen ryhmäkuva, keskellä myös Pippo





Meistä kahdeksan lähti klo 10.35 lautalla kohti Favignanaa. Lautta tosin lähti myöhässä ja vaihtoyhteytemme Favignanasta oli vielä pahemmin myöhässä. Trapaniin päädyimme n. puolta tuntia myöhemmin kuin aikataulun mukaan olisi pitänyt. Selviteltiin siinä sitten vielä, kuka on menossa mihinkin ja mistä saa lippuja (niitä ei myydä busseissa) ja mistä bussit lähtee. Toiset lähtivät vielä Trapaniin lounaalle, Tiina & Julia lähtivät bussilla Palermoon ja minä jäin odottamaan lentokenttäbussia. Bussi tuli ihan ajallaan (hämmästyttävää Italiassa!) ja pääsin kentälle ihan hyvin. Jätin laukun ja menin turvatarkastukseen. Turvatarkastuspisteessä herra tuli tsekkaamaan kantamani nesteet (pieniä pulloja pussissa ihan niin kuin ohjeessa sanotaan) ja avasi & tutki mun käsidesiä. Otti sitä vähän kädelleen ja kokeili ja haistoi. Hieroi sen sitten käsiinsä, hymyili ja sanoi kiitos. Rontti :D

Pippo tuli satamaan etsimään asiakkaita veneretkelle

Lähdössä

Tarkastuksen jälkeen kävin pitsalla (oli muuten aika isot slicet näillä) ja ostin vettä matkalle. Menin käymään kaupassa ja siellä sitten muistin, että töihin pitää viedä jotain tuliaisia. Olin juuri menossa kassalle maksamaan valitsemani (ei ollut kauheasti valikoimaa) karkit, kun kaupasta ja koko kentältä katsesi sähköt. Mulla oli onneksi tasaraha, joten sain maksettua ostokseni ja pääsin jatkamaan matkaa. Kävin vielä vessassa, jossa paloi myös vain 1 valo, muuten oli ihan pimeää. Juttelin siellä yhden suomalaisen naisen kanssa, kun hän ihmetteli, miksei liiketunnistin-hanasta tule vettä. Ihmiset olivat luonnollisesti ajoissa portilla jonottamassa, Ryanairilla kun ei ole varattavia paikkoja, vaan paikat jaetaan koneeseen saapumisjärjestyksessä. Itse pääsin koneeseen viimeisten joukossa, mutta eipä siinä mitään, yksin kun matkustaa niin on aika sama, mihin sitä istuu, vieraiden vieressä olet kumminkin. Kunhan on istumapaikka, ja koneissa kai se kuitenkin on vielä toistaiseksi kaikille :D Päädyin istumaan yhden pariskunnan viereen, heidän 3 lastaan istuivat käytävän toisella puolella. Lento sujui ihan hyvin, torkuin varmaan puolet matkasta. Tampereen kentältä siirryin lentokenttäbussilla juna-asemalle ja sieltä juoksin lippuautomaatin kautta suoraan junaan. Pasilassa missasin juuri junani, joten odottelin sitten seuraavaa reilun puoli tuntia. Kotiin pääsin puolilta öin ja painuin suoraan pehkuihin.

Junassa välillä Tampere-Pasila oli hyvin aikaa katsella kuvia

Perjantai 22.6. Favignanan uinnit

Tiina valmiina vikoille uinneille

Pippon perheen koira liittyi pinkkiin joukkueeseen...

...kunnes Fiona ylensi sen oppaaksi :D

Tänään oli viimeinen uintipäivä. Lähdettiin aamulla taas samalla lautalla Favignanalle, mutta sieltä emme jatkaneetkaan samalla veneellä, vaan toisella. Sekä Fionan että Francescon kyytiin kumiveneisiin meni 2 meistä (Emily & Victoria sekä Lara & Shane) ja me muut matkattiin sisilialaisen herran kyydissä. Suunnattiin Favignanan kaakkoisreunalle, josta lähdettiin sitten uimaan itäistä rantaa ylöspäin n. 3 km. Maisemat oli upeita, mentiin ihan rantoja myöten ja veden alla näkyi vaikka mitä. Mulla oli kamera mukana ja otin sieltä jotain ihan kivoja kuvia, osa ei onnistunut. Uitiin myös yhden uimarannan ohi, ja taisimme olla paikallinen nähtävyys, sen verran ihmettelivät rannalla lekottelijat meidän menoa. Hayley keskeytti uinnin alun jälkeen, hällä oli kuulemma vähän huono olo. Tiina epäili Hayleyn olevan ylikunnossa, koska sen thriatlonista ei ole kovin pitkää aikaa, joten ei ehkä ole kerinnyt palautua kunnolla. Osa uinnista meni aika voimakasta vastavirtaa vasten taistellessa, mutta mitä lähempänä rantaa meni, sitä vähemmän virtaus vaikutti. Tällä uinnilla pysyttiin taas ihan hyvin yhtenäisenä ryhmänä, vaikka ei ihan rivissä uitukaan.

Ryhmällä kaikki hyvin ja valmiina lähtöön

Majakka ja Tiina

Reittimme oli merkitty pohjaan valkoisella hiekalla :)

Me päädyttiin tänään uimaan ilman märkkäreitä, koska se on paljon mukavampaa. Molemmilla oli märkkärit kyllä mukana, et jos olis näyttäny siltä, että vedessä on meduusoita, niin oltais voitu vetää ne päälle, mutta onneks ei tarvittu niitä. Vesi tuolla oli paljon kylmempää kuin Marettimolla (Francescon mukaan Marettimolla on uitu n. 25-26 asteisessa vedessä ja täällä oli 22). Luultavasti tuosta "kylmästä" vedestä johtuen musta tuntui uinnin alussa, että en millään meinaa pysyä meidän ryhmän vauhdissa. Tuota ongelmaa mulla ei ole ollut koko viikolla, mut nyt ilmeisesti kroppa meni vähän jumiin tosta viileämmästä vedestä ja lämpeni kunnon kuntoon vasta muutaman sadan metrin jälkeen.

Näissä maisemissa nautittiin lounas

 Uinnin jälkeen syötiin lounasta ja ajettiin kumiveneellä tutustumaan roomalaisiin luoliin. Itse tosin palasin melkein heti alussa luolista takaisin rannalle, pimeissä luolissa aurinkolasit päässä ei nähnyt mitään, eikä ilman laseja senkään vertaa. Fiona & Hayley pulahtivat hetkeksi uimaan sinä aikana kun muut kiertelivät luolissa. Sitten palattiin takaisin veneelle ja lähdettiin päivän toiselle uinnille, n. 1,5 km rantaa pitkin eteenpäin. Suurin osa tästä uinnista mentiin vastavirtaan, eli töitä sai taas tehdä hartiavoimin, mutta hyvin jaksettiin kaikki. Stella jätti tämän uinnin väliin, joten Julia tuli uimaan meidän kanssa. Jakaannuttiin uinnin edetessä niin, että Julia ja Victoria meni edellä, sitten seuraavaksi minä ja Tiina ja perää pitivät Hayley ja Emily. Koska oppaat ei vislanneet meitä pysymään ryhmänä menimme sitten näin. Uinnin jälkeen lähdettiin vauhdilla takaisin Favignanan satamaan, jotta kerittiin neljän lauttaan. Laran shortsit oli hukassa, joten etsittiin niitä vielä veneestä ja kumiveneestä, mutta ei löydetty. Jouduttiin lähtemään lauttasatamaan niin, että Laralla oli jonkun pieni pyyhe hameena biksuhousujen päällä. Sortsit kuitenkin onneksi löytyivät Francescon isosta Ikea-kassista keksien ja kaiken muun tavaran seasta.

Dan ja Shane

Mitkä maisemat <3

Francesco ja Fiona

Vikan uinnin jälkeen olo oli iloinen, mutta myös haikea

Mun eilen saamat "hanskat"

Suihkujen jälkeen rasvattiin ja sitten lähdettiin kahdestaan La Scalettaan kahville ja jätskille, sekä tsekkaamaan netistä viimeiset tiedot ennen huomista paluuta. Sitten pakattiin suurin osa tavaroista, ennen kuin illalla tavattiin taas koko porukalla. Käytiin tutustumassa paikalliseen merenkulku/kalastusmuseoon, ja jatkettiin sieltä kirkon vieressä sijaitsevaan baariin, jossa vietettiin musta-valkojuhlia. Mulla oli valkoinen pitsibolero ja musta käsilaukku, mutta muuten sininen farkkuhame ja liila toppi. Baarin väki oli väkertänyt koko joukon erilaisia tapaksia ja ne olivat ilmaisia kaikille, ainoastaan juomat oli maksullisia. Syötiin siellä kunnolla kaikkia ihania paikallisia herkkuja (luonnollisesti taas paljon kalaa) ja juteltiin porukalla. Juttelin Francescon ja Julian kanssa Sisilian ja Sardinian eroista (Julian äiti on sardinialainen) ja swimppari-reissuista, sekä Francescon oman Swimtrekking-firman reissuista. Syönnin jälkeen Francesco ja Fiona jakoivat meille kaikille kaikille omat Marettimon kartat yksityiskohtineen, joihin oli jokaiselle kirjoitettu omistuskirjoitus. Baarista lähdimme vielä jäätelölle/drinkille toiseen baariin, kaikki tulivat mukaan, vaikkeivat olisikaan nauttineet mitään. Mä herkuttelin vielä kerran ihanalla italialaisella jäätelöllä :p

Paikallinen jäätelöauto?

Illallista

Seurustelua

Ryhmäkuva taas kerran :D

Francesco ja Peppe

Oppailla on hauskaa

Sain "todistukseni"

Jäätelöllä

Meidän oranssi-lakkisten ryhmällä kesti aika kauan, ennen kuin opimme uimaan ryhmänä. Alkupäivinä osa meni nopeammin ja osa hitaammin, ja poukoimme aalloissa välillä aika pitkänkin matkan päässä toisistamme. Emme oikein osanneet pitää porukkaa koossa, mutta torstain ylityksellä Francesco pisti meidän kuriin, meidän oli uitava rivissä niin että näimme toinen toisemme. Jos menet kovempaa kuin muut, hidastat ja odotat toisia ja jos joku jää jälkeen, niin muu porukka hidastaa. Torstain ylityksellä (niin kauan kun kaikki uimme) nopeimmat uimarit sattuivat reunoille ja hitain keskelle, joten olimme välillä kuin käänteinen kurkiaura :D Taidosta uida ryhmässä olisi ollut hyötyä myös keskiviikon toisella uinnilla, jossa merenkäynti oli kovempaa kuin pientä liplatusta ja jossa oli välillä myös aika kova vastavirta. Silloin kun jouduimme Tiinan kanssa eroon muusta porukasta, ja meinasi tulla aalloissa vähän orpo olo.

Oranssiryhmä valmiina perjantain ekalle uinnilla :D
Käsi pään päällä noin tarkoitti meidän merkkikielellä
"kaikki hyvin"

Tämänpäiväiset uinnit oli mun mielestä kaikkein kauneimmat ja myös nautin näistä todella paljon. Keskiviikosta tykkäsin myös. Ilmeisesti siis tykkään rantauinneista, joilla näkee merenalaista elämää. Toisaalta noilla uinneilla oli myös jonkun verran vastavirtaa ja nautin siitäkin, että joutuu oikeasti tekemään töitä etenemisensä eteen. Liian kovasta virtauksesta en kuitenkaan tykännyt, enkä meduusoista :D Torstain pitkä ylitys kovassa virtauksessa ja korkeissa aalloissa oli mulle liikaa, mutta niin kauan kun voimat riittivät, nautin kyllä jollain tavalla siitäkin. Ehkä ensi vuonna saisin vastaavan jo suoritettua kokonaan. Siinäpä tavoitetta ensi talven treeneihin ;)

Torstai 21.6.12 Levanzo-Favignana

Aamiaispaikkamme La Scaletta

Aamupalalla

Näkymä aamupalalla, ei paha :)

Tavattiin aamulla klo 9 ja lähdettiin ekaa kertaa pois Marettimolta, laivakyydillä kohti Favignanaa, eli toista lähisaarista. Siellä meitä odotti vene, jonka kyydillä mentiin takaisin Levanzon saaren edustalle (jonka kautta laiva siis oli tullut). Levanzon edustalta aloitettiin meidän ainoa ylitys, n. 4,7 km matka Favignanalle. Siellä oli aika kova virtaus sivusuunnassa ja tuuli, joten aallotkin oli aika korkeita. Virtaus ja aallot tuli oikealta, joten oli pakko hengittää vasemmalta, joka on mulle vaikeampi puoli. Sain melkein heti alussa pienin meduusan piston toiseen peukalooni, mutta se oli onneksi todella mitätön. Laitettiin meitä seuraavan Franciscon käskystä aika pian kaikille oransseille räpylät jalkaan, koska etenimme virtauksessa niin hitaasti. Räpylöistä huolimatta osa väsyi jo n. tunnin päästä.

Lautalla aamulla ylitykselle lähdössä

Swimtrek-mallit veneellä ennen ylitystä

Hayley alkoi kysellä Francescolta eikä hän voisi nousta veneeseen ja Francesco kielsi ja käski jatkaa eteenpäin. Sen jälkeen pysähdyttiin muutaman kerran aika pienin väliajoin, koska Hailey ja Emily halusivat lopettaa, mutta Francesco ei suostunut siihen, vaan käski heidän jatkaa, kunnes pinkit olisivat lopussa ja sitten pääsisivät pääveneeseen. Seuraavalla pysähdyksellä Victoria pyysi juotavaa, ja kun Franceso heitteli meille juomapulloja, Hayley & Emily kiipesivät veneeseen. Victoria kertoi uinnin jälkeen tehneensä tämän ihan tarkoituksella :D Hetken päästä myös Victoria päätti lopettaa. Mä jatkoin Tiinan kanssa vielä vähän matkaa, mutta lähdettiin kahdestaan jäätyämme niin kovaa, että multa loppuivat voimat kesken. Joten ehkä n. puolivälissä, reilun puolentoista tunnin jälkeen jouduin luovuttamaan ja hyppäämään veneeseen. Tiina ui sitkeästi koko matkan, aikaa siihen meni 2 h 38 min ja matkaa kertyi Franceson mukaan jopa 5,7 km, koska reitti ei mennyt ihan suoraan. Me muut köllöteltiin kumiveneessä kannustamassa Tiinaa.

Mun oli pakko pitää märkkäri päällä koko sen tunnin kumiveneessä, koska veneessä ei ollut minkäänlaista aurinkosuojaa, eikä mulla ollut aurinkorasvaa puvun alla. Tunti mustassa ”muovipuvussa” auringonpaahteessa oli aika hikistä, mutta enpähän kärtsännyt. Käsiin sain kyllä siitä hyvät ”käsineet” eli aika vahvan rusketusrajan ranteeseen siihen kohtaan, mihin märkkärin hiha loppuu. Tiinan uitua loppuun asti otettiin hänetkin kyytiin ja ajettiin isolle veneelle syömään. Tiina meni niin vauhdilla, että ohitti keltaiset Julian ja Stellan, joista varsinkin Stellalla oli ollut vaikeuksia jaksamisen kanssa lopussa. Stella oli ihan kylmissään, valkoinen ja loppu kun viimein pääsi lautalle. Syönnin jälkeen lähdettiin melkein saman tien takaisin Favignanan satamaan, jotta kerittiin laivalla takaisin Marettimoon ennen iltaa.

Tiina lounaalla hurjan ylityksensä jälkeen

Pilviä Marettimon yllä vuorilla (ainoat pilvet koko viikolla?)

Suihkujen ja rasvausten jälkeen katsottiin yhdessä läpi kaikki tähänastiset kuvat (joita oli paljon) ja käytiin vähän shoppailemassa tuliaisia ennen illallista. Meillä oli tänään ”vapaailta” eli emme olleet menossa porukalla mihinkään, mutta kysyimme päiväreissulta tullessa Danilta ja Julialta, jotka molemmat reissaavat yksin, että haluaisivatko tulla syömään meidän kanssa. Sovittiin treffit normaaliin paikkaan, eli Pippon talon eteen ja mentiin siitä sitten yhdessä siihen ravintolaan, jossa oltiin ekana iltana. Syötiin Tiinan kanssa molemmat alkupaloja seisovasta pöydästä ja pääruoaksi ihanaa grillattua tonnikalaa. Julia tilasi simpukoita ja olivat kyllä hyviä, maistoin yhden. Meillä oli oikein mukava ilta, juteltiin paljon uinnista, mutta myös muusta. Dan on ihana herra, josta ei kyllä koskaan tiedä mitä se kertoo. Hän on kalifornialainen taiteiden (valokuvauksen?) opettaja, joka jaksaa aina kannustaa ja kehua muita. Meille sanoi muun muassa, että jos päätämme joskus vaihtaa alaa, meidän kannattaisi alkaa malleiksi, koska olemme niin fotogeenisiä :D Hän kuulemma haluaa sitten olla agenttimme, jonka lupasimme, sitten ”kun” päätämme vaihtaa alaa.

Grillatut tonnikalafileeni (ja tarjoillaan tosiaan pelkän sitruunaviipaleen kanssa)

Julia ja simpukat

Mietin tuossa illalla katsellessani kylää, miten erilainen kylä mahtaisi olla, jos oltaisiin Suomessa. Tässä kylässä (ainoa koko saarella) on n. 180 vakituista asukasta, kylä on pieni ja tiivis yhteisö. Talot on rakennettu vieri viereen, kylän laitamilla osalla on myös pieni piha, mutta ihan keskustassa ei. Francescon määritelmä ”kylän päästä päähän kävelee kolmessa minuutissa” pitää kyllä hyvin paikkaansa, niin pieni paikka tämä on. Jos oltaisiin Suomessa, niin kaikki asuisivat luultavasti kauempana toisistaan ja pitäisivät muutenkin enemmän etäisyyttä toisiinsa. Kylän koko tosin lienee määräytynyt aika pitkälti luonnon mukaan, kylän ympäriltä alkavat korkeat vuorenrinteet, joten kylä on rinteiden ja meren välissä.

Kuvia Marettimon kylästä

Aukio

Hienot mulla taas nää kuvausasennot :D

Ja tässä se, mitä kuvasin